Toivottomia tapauksiako?

Uusi Vantaa

Vantaalla eletään muutosten aikoja. Kuntalaisia puhuttavat mm. opetus, terveydenhuolto ja Vantaa-lisä. Näiden ajankohtaisten kysymysten parissa tehdään työtä niin lautakunnissa kuin valtuustossakin, välillä illan myöhäistunneille asti. Muutaman kuuman perunan ollessa päivittäin lehtien palstoilla, on vaille suurta huomiota jäänyt monia yhteiskunnalle isoja asioita.

Vantaan kuten monen muunkin suuren kaupungin unohdettu ongelma ovat yksinäiset, päihdeongelmaiset ja monella tapaa moniongelmaiset ihmiset. Näillä henkilöillä sosiaalisen elämän kaventuminen on johtanut harrastusten vähenemiseen tai loppumiseen. Se oikea löytyy liian usein pullosta. Ystävät vähenevät, perhesiteet katkeavat ja tuki tuntuu loppuvan. Kierre on valmis. Monet päivittäiset asiat kuten työssäkäynti käy mahdottomaksi. Myös asuminen kriisiytyy. Kunnallisissa vuokra-asunnoissa vuokrat jäävät rästiin ja lopulta eläminen tapahtuu lähes tyystin sossun avustuksilla. Sosiaalinen tukiverkosto muodostuu muissa samassa tilanteessa olevista ja kierre vain pahenee. Nämä ihmiset koituvat kunnalle kalliiksi mm. sosiaali- ja terveydenhoitokustannusten, rästiin jääneiden vuokrien ym. kautta.

Näin ei kuitenkaan ole pakko olla. Vantaallakin toimii sangen tehokas ja hyväksi todettu tapa auttaa moniongelmaisia takaisin elämään. Mm. Myyrmäessä toimii sosiaaliseen isännöintiin perustuva tuettu asumismuoto, jonne asukkaat valitaan haastattelun kautta. Tärkeintä on henkilön oma motivaatio ja halu saada asiansa kuntoon.

Sosiaaliseen isännöintiin perustuvassa asumisessa elämää rakennetaan pikkuhiljaa. Asumismuoto perustuu päihteettömyyteen, vertaistukeen ja kokonaisvaltaiseen sosiaaliseen isännöintiin. Sosiaalinen isännöitsijä asuu samassa talossa, hänellä on ympärivuorokautinen puhelinpäivystys ja mahdollisuus puuttua ongelmatilanteisiin välittömästi. Reaaliaikainen vuokraseuranta auttaa havaitsemaan mahdolliset maksuhäiriöt nopeasti. Talossa on yhteinen sauna, pyykkitupa ja oleskelutilat. Kukaan asukkaista ei jää yksin pahan päivän tullessa vaan sosiaalisen isännöitsijän lisäksi koko aktiivinen asukasyhteisö pitää toisistaan huolta. Silti se on jokaiselle oma koti, ei asuntolapaikka tai patja ensisuojan lattialla.

Tällä mallilla on saatu hyviä tuloksia aikaan. Muiden samassa tilanteessa olleiden tuella päihteettömyys onnistuu. Pikkuhiljaa on voitu rakentaa polkuja takaisin työelämään ja järjestellä vanhoja maksuhäiriöitä. Kun elämä tuntuu sujuvan, voidaan siirtyä joko kaupungin vuokra-asuntoon tai muuhun tavalliseen asumismuotoon, jossa asukas maksaa itse omat asumis- ja muut kulunsa.

Päihdeongelmaisille on olemassa vaihtoehtoja. Sosiaalisen isännöintiin perustuvan tuetun asumisen kustannussäästöt kunnan eri sektoreilla ovat valtavat. Malli on sangen yksinkertainen: Monikaan päihdeongelmainen ei lopulta tarvitse muuta kuin jonkun joka tukee ja auttaa alkuun uuden elämän saralla. Tällainen toiminta on järkevää ja kannatettavaa sekä yhteiskunnan että ihmisen kannalta.

Petri Koivuniemi

 

Petri Koivuniemi 320l 04