Tavoitteet

Vantaalaisessa kuntapolitiikassa on aika siirtyä suhmuroinnista maalaisjärjen käyttöön. Esimerkiksi valtuustoaloitetta ei kannata tehdä, jos saman asian voi hoitaa yhdellä tapaamisella. Turha byrokratia ja oman kilven kiillotus romukoppaan – kääritään hihat ja ryhdytään töihin! 

 

1. Tasapainoinen kuntatalous turvaa palvelut

Vantaalla on tehtävä määrätietoista työtä talouden tervehdyttämiseksi. Kunta on yhteinen yrityksemme, jolla ei ole varaa velkaantua lisää joka vuosi. Myös investointeja on ajateltava maalaisjärjellä – ei voida rakentaa enemmän kuin mitä on varaa maksaa.

Huolehtimalla tasapainoisesta kuntataloudesta pitkäjänteisesti, mahdollistamme monipuolisen palvelutuotannon ja investointien rahoituksen. Se, kuka palvelut tuottaa, ei ole tärkeää – pääasia, että ne tuotetaan laadukkaasti ja hyvin.

 

2. Lapsissa ja nuorissa on Vantaan tulevaisuus

Lasten ja nuorten päivittäinen, turvallinen ympäristö on yksi keskeisiä tavoitteitani. Tärkein työ, jota voimme tehdä Vantaan tulevaisuuden hyväksi on lapsista ja nuorista huolehtiminen. Olen perustanut Vantaalle puhdas sisäilma-projektin, jossa olemme yhdessä muiden valtuutettujen kanssa keränneet konkreettisia keinoja sisäilmaolosuhteiden parantamiseksi Vantaan kouluissa ja päiväkodeissa.

Keskeisiksi ongelmiksi ovat nousseet rakennusten tilaajaorganisaatioiden osaamisen kehittäminen: rakennushankkeiden tilaajalta vaaditaan erityistä alan osaamista ja valveutuneisuutta, jotta ongelmat voidaan ehkäistä jo rakennusvaiheessa. Rakennuksia pitää myös osata käyttää oikein ja niille pitää laatia valvottu käyttöohje. Riittävään, automatisoituun ilmanvaihtoon pitää alusta asti kiinnittää erityistä huomiota. Valitettavan monessa vantaalaisessa kohteessa nämä perusasiat on laiminlyöty. Tulen kuitenkin laatimaan yhteenvedon ja ratkaisuehdotuksen projektin havainnoista kaupungin johdon käyttöön. Homekoulujen rakentamiselle on tultava stoppi!

Koulujen on oltava lapsille myös henkisiä turvapaikkoja. Mitä varhaisemmassa vaiheessa syrjäytymisen syihin kuten koulukiusaamiseen ja päihteisiin puututaan, sen paremmin voidaan vaikuttaa.

 

3. Kestävää liikennettä ja energiantuotantoa

Kaupunkiseutujen liikenne tulee mullistumaan lähivuosina. Vantaan on oltava kehityksen kärjessä, kun puhutaan esimerkiksi sähköautoiluista ja liikenteen robotiikasta. Uudenlaiset liikkumistavat säästävät myös ympäristöä. Puhtauden lisäksi liikennesuunnittelun lähtökohtana on oltava helppous ja joustavuus asukkaille – meille kaikille! 

Aurinkoenergian ja muun uusiutuvan energian tuotannon on oltava tulevaisuuden energiatuotantomuoto myös Vantaalla. Samaan aikaan moderni älyteknologia mahdollistaa energiavarannon fiksun hyödyntämisen. Kaupungin tulee pyrkiä edistämään tällaista kestävää kehitystä kaikin keinoin – samalla, kun se säästää ympäristöä ja pienentää hiilijalanjälkeä, tulee se luomaan elinkeinoelämälle valtavasti uusia mahdollisuuksia ja työpaikkoja!

 

4. Sotesta hyötyä kuntalaisille – meille kaikille 

Maakuntauudistus, ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveyspalvelujen siirto kunnilta maakuntien hoidettavaksi muuttaa kuntien tehtäväkenttää merkittävästi. On tärkeää, että jokaisen vantaalaisen mahdollisuus vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa paranee tulevaisuudessa.

Uudistus ei kuitenkaan pienennä Vantaan kaupunkipäättäjien roolia kunnan hyvinvoinnin huolehtijana. Meidän on kyettävä entistä vahvemmin rakentamaan Vantaasta koulutuksen, hyvinvoinnin ja elinvoiman keskus. Miten rakennamme Vantaan, jossa jokaisesta huolehditaan? Näen, että yhteisöllisyydellä ja naapurista välittämisellä voisi olla Vantaallakin aikaisempaa voimakkaampi rooli.

Uudistuksen myötä yli 220 000 terveys- ja sosiaalialan ammattilaista ja miljoonien verotulot siirtyvät kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille. On tärkeää, että henkilöstön asemaa ei muutoksessa heikennetä eikä muutos aiheuta kunnille negatiivisia taloudellisia yllätyksiä. Siksi on valmisteltava erityisellä huolellisuudella esimerkiksi rakennuskannan siirtyminen, josta HUS-alueen kunnat ovat maksaneet etupainotteisesti. Kuinka tämä korvataan kunnille? Samoin kuntien lainajärjestelyt tulee käydä tarkoin läpi, kun verotulojen vähentyessä myös lainansaannin kriteerit muuttuvat. Tässä kohdassa kuntien kannattaa olla tarkkana!

 

5. Rakentaminen ja asuntotuotanto fiksummaksi

Keskeinen elinvoiman osatekijä on rakentaminen ja kaavoitus. Vantaa on tässä osa suurempaa pääkaupunkiseudun kokonaisuutta, jossa asumisen kustannukset ovat karanneet pilviin – tavallisen suomalaisen ulottumattomille. Tällä on jo alueen elinvoimaa ja elinkeinopolitiikkaa haittaavia vaikutuksia.

Kaavoituksella, rakennusmääräyksillä, tonttimaan hinnoittelulla sekä tuetulla, hallitulla vuokra-asumisella houkuttelemme työpaikkoja ja palvelemme myös hyvinvointia luovia yrityksiä.

Kaikessa rakentamisessa tulisi ajatella pitkäjänteisesti: on parempi rakentaa laadukkaasti ja ympäristöystävällisesti esimerkiksi puurakenteisia taloja jotka kestävät vuosikymmeniä kuin halvalla sutaisten sekundaa, joka joudutaan viiden vuoden päästä korjaamaan.

 

 

 

 

Petri Koivuniemi 320l 02